Aihepiirin suomenkielinen termistö on selkiytymätön. Yritän tässä valottaa omaa näkemystäni kahdesta alan peruskäsitteestä. Suomessa käytetään enemmän survivalismi sanaa ja se on tunnetumpi, vaikkakin mielestäni vajavainen. Varautuminen käsite taas on oma keksintöni. Tai en ainakaan tiedä ketään, joka olisi puhunut siitä tässä asiayhteydessä. Oikeastaan koko ilmiöstä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta siinä laajuudessa kuin itse käsitän aihepiirin. Survival -tilanteisiin liittyvää alan kirjallisuutta on olemassa käännöskirjallisuutena, kuten esimerkiksi John Wisemanin Selviytyjän opas. Muitakin teoksia löytyy, mutta niissäkin on yksi perustavanlaatuinen puute - ne keskittyvät vain taitoihin, joilla on suoraan tekemistä hengissäpysymisen kanssa. Ennakointi ja sitä kautta varautuminen jäävät huomiotta. Tietenkin kirjallisuutta on olemassa myös muilta varautumisen osa-alueilta, mutta ei yksissä kansissa. Ensiaputaidoista, erätaidoista ja muista vastaavista löytyy kyllä oman alan kirjallisuutta runsaasti.
Jos puhutaan survivalismista, niin silloin mielestäni asian ydin liikkuu hengissäpysymisen ja siihen liittyvien taitojen ympärillä. Jos taas puhutaan varautumisesta, niin se kattaa koko elämän kirjon. Suomalainen selviytymisopas -kirja on ensimmäinen aihepiiriä laajemmin käsittelevä teos. Se ei suinkaan ole täydellinen, sillä siitä on karsittu paljon aihepiirejä pois, mutta toivottavasti se täyttää tehtävänsä esitellä varautumista tapana ajatella asioita. Kirjan tehtävä onkin saada ihmiset tiedostamaan varautumisen tarpeen olemassaolo ja esitellä varautumisen eri osa-alueita. Jokainen muokkaa varautumisen näköisekseen omien tarpeidensa ja riskianalyysien pohjalta. Toivoisin ihmisten omaksuvan varautumisen käsitteen pelkän survivalismin tilalle. Tuon tässäkin yhteydessä esille kehittelemäni "varautumisen portaat", jotka on helppo muistaa yksinkertaisen TAVIS - muistisäännön kautta. Tästähän kirjoitin jo aiemmin täällä.
T - tiedosta
A - analysoi
V - varaudu
I - inventoi
S - selviydy
