tiistai 6. joulukuuta 2011

Varaudu blogi muuttaa uuteen osoitteeseen

Varaudu! -blogi siirtyy uuteen omaan kotiin. Nykyiset tekstit ovat luettavissa sekä täältä vanhalta alustalta että uudelta. Jatkossa uudet artikkelit tulevat ensisijaisesti uuteen osoitteeseen. Uuden sivuston ulkoasu ei ole lopullinen, joten muutoksia siihen on luvassa kunhan pääsen sinuiksi uuden alustan kanssa.

Nyt kannattaa lisätä kirjanmerkkeihin uusi osoite joka on: blogi.varaudu.fi 

Tulossa on myös uusi sivusto Varaudu.fi, joka  tulee yhdistämään jatkossa linkkari -sivuston ja tämän blogin tietopuoleiset asiat. Mielipiteet ja keskustelu keskittyvät blogiin. Tämän muutoksen tarkoitus on helpottaa tiedon keskittämistä yhteen paikkaan ja avata keskustelua enemmän mielipidepohjalta. Tarvittaessa on mahdollisuus perustaa myös muita osioita aiheen ympärille, joka tosin ei ole juuri nyt ajankohtaista. 

Molemmat entiset sivustot toimivat siis normaalisti ja tulevat jäämään paikoilleen.

EDIT 27.1.2012

Kaikki uudet blogijutut menevät uuteen osoitteeseen. Niitä ei päivitetä enää tänne. Linkkari -sivustoa päivitän kunnes varaudu.fi -sivusto on julkaisukunnossa. Sen julkaisu lykkääntyy hieman. Kärsivällisyyttä, kyllä se sieltä tulee kun ehtii.



perjantai 2. joulukuuta 2011

Taloudellinen varautuminen

Tämän päivän Taloussanomissa on juttu taloudellisesta varautumisesta. Minulta pyydettiin mielipiteitä siihen ja niitä käytettiin osittain jutussa.

Artikkeli löytyy linkin takaa:

http://www.taloussanomat.fi/harrastukset/2011/12/02/tonnikalaa-jodia-ja-1-000-euroa--nain-selviat-kriisista/201117900/139

Tämä teksti taas on omaa tuotosta.

Jokaisen kotitalouden tärkein asia talouden ja yhteiskunnan tilapäisten heilahtelujen varalta on pitää kunnollista kotivaraa, jonka avulla selviää viranomaissuosituksen mukaan viikon – mieluummin pitemmän aikaa. Kotivara (http://varaudu.blogspot.com/2011/09/edellisessa-jutussa-mainitsin-kotivaran.html ) sisältää elintarvikkeet sekä muut tarvikkeet, joiden avulla eläminen onnistuu mahdollisimman normaalisti poikkeusoloissakin.
Survivalisti, tai mieluummin varautuja, pitää kotivaran lisäksi myös muita varastoja, jolloin varastoidaan myös esimerkiksi polttoainetta lain sallimissa puitteissa noin tankillisen verran / auto. Laki ei salli suurten polttoainemäärien säilyttämistä kodeissa tai kotien varastoissa. Jos kodin varasto on osastoitu paloteknisesti, niin bensiiniä saa säilyttää 100l ja dieseliä 200l. 

http://www.neste.fi/artikkeli.aspx?path=2589%2C2655%2C2710%2C2821%2C2944%2C3395%2C3397 
Muitakin varusteita toki löytyy kuin pelkkää polttoainetta. Olennaista on se, että mahdollista poikkeustilannetta on ajatellut ennalta ja tehnyt oman riskianalyysinsä sen varalta. Tämän analyysin pohjalta pitää myös toimia. Pelkkä ajatus ei riitä. Pitää myös hankkia tietoa ja taitoja sekä varusteita. Suomalaisessa selviytymisoppaassa esitellään näitä laajemmin.
Lisäksi kannattaa pitää paikallista käteistä rahaa, oman taloudellisen tilanteen mukaan. Jollain jenkkisivustolla puhuttiin noin 1000 dollarin käteisvarannosta. Sama voisi päteä täälläkin euroissa. Sillä pärjää jo jonkin aikaa lyhytaikaisessa poikkeustilanteessa esimerkiksi lakon aiheuttamassa häiriötilanteessa. Perheen koko luonnollisesti sanelee myös käteisvarannon suuruuden. Jokainen joutuu määrittelemään käteisvarannon suuruuden oman taloudellisen tilanteensa pohjalta. Yksineläjä pärjää tonnilla pitkään, mutta suurperhe käy vain muutaman kerran kaupassa. Olisi tietenkin hyvä, jos pankkitilillä olisi se pankkien suosittelema parin-kolmen kuukauden puskurivaranto, mutta kovinkaan monella sitä ei ole. Kaikki tuppaa menemään kädestä suuhun. Sen lisäksi eri väestöryhmät ovat eriarvoisia. Toisille parin kuukauden palkan varaaminen tilille ei ole mikään ongelma, mutta tilanne on toinen jos sitä kysytään opiskelijoilta, työttömiltä, vanhuksilta tai lapsiperheiltä.
Kreikan lähteminen eurosta saattaa tehdä pitkäaikaisempaa vahinkoa ja mahdollisesti käynnistää dominoefektin muiden maiden talouteen, kuten jo uutisoidaan. Silloin puhutaankin jo aivan toisen suuruusluokan tilanteesta, jolloin muutaman satasen tai tuhannen käteisvaranto on täysin riittämätön. Jos aikoo säilyttää suurempia summia käteistä kotonaan, kannattaa satsata myös turvallisuuteen. Jos on varaa säilyttää kotona suuria summia rahoja, kannattaa hankkia kunnollinen paloturvallinen kassakaappi. Myös jalometallit ovat olleet kautta aikojen suosittu sijoituskohde. Maan arvo tulee tuskin myöskään laskemaan, sillä maata ei tule mistään lisää. Kotona säilytettävistä varoista ei kannata huudella kylillä. Tieto voi joutua vääriin korviin.
Mikäli ennakoitavissa on pitkäaikainen ja vakava poikkeustila, pitää varautua perusteellisemmin. Silloin kannattaa sijoittaa osa varoistaan esimerkiksi käyttöarvoltaan suuriin perushyödykkeisiin, jotka todennäköisesti loppuvat pian kaupoista. Niillä on varmasti vaihtoarvoa. Tällaisia hyödykkeitä voi olla esim. linkin takaa löytyvän artikkelin alkukuvan vasemmassa laidassa listatut tavarat.

http://linkkari.nettisivu.org/files/2010/11/sunnuntaisuomalainen_survivalisti.pdf

Lisää listaa löytyy toisesta linkistä englanniksi

http://www.thepowerhour.com/news/items_disappearfirst.htm
Taloudelliseen varautumiseen kuuluu myös turhan riskinoton välttäminen, joten esimerkiksi asunto- ja kulutusluottojaan ei kannata vetää viimeiseen tappiin. Korkojen nousuun pitää jäädä varaa. Työpaikkojen pysyvyys ei epävakaassa taloustilanteessa ole mitenkään itsestään selvää. Suuria investointeja kotitalouksissa kannattaa puntaroida maksukyvyn ja työllisyystilanteen näkökulmastakin. Mieluummin kannattaa säästää ensin ja ostaa vasta sitten – tai ostaa ainakin mahdollisimman pienellä lainaosuudella. Kaikki hankinnat eivät myöskään ole välttämättömiä. Asioita pitää priorisoida ja hankinnat suunnitella kunnolla. Osan hankinnoista voi myös lykätä myöhemmäksi. Tarvitseeko sitä ajaa aina uudella autolla, tai tarvitseeko aina uusimman matkapuhelimen, tietokoneen, taulutelevision yms?
Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa ja haluaisin sijoittaa sitä valuuttaan, niin silloin varmaankin hankkisin eri talousalueiden valuuttoja, jolloin yhden maanosan kriisi ei välttämättä heiluttelisi muita valuuttoja niin voimakkaasti tai voisi jopa vahvistaa niitä kompensoiden yhden alueen valuutan arvon laskua. Myös jalometalleihin sijoittamista tehdään, mutta niissä on yksi suuri ongelma. Niitä ei voi syödä. Vaihtaminenkin poikkeustilanteessa voi olla vaikeaa. Mieluummin hankkisin käyttötavaroita, joilla on todellista käyttö- ja vaihtoarvoa, kuin metallia tai jalokiviä.