Mistä aloittaa varautuminen?

Varautuminen kannattaa aloittaa pienistä arkisista asioista. Oma elinympäristö ja päivittäiset kulkureitit on hyvä analysoida ja miettiä niiden vaaranpaikat. Kaikki eivät varaudu samoihin asioihin, vaan varautumisen tarpeeseen vaikuttaa se asutko maalla vai kaupungissa, minkä ikäinen olet, tai onko olemassa jotain muita rajoitteita, jotka vaikuttavat varautumisen tarpeeseen tai mahdollisuuteen.

Oma koti pitää tehdä turvalliseksi, koska siellä vietetään paljon aikaa. Pienillä toimilla ja vähällä rahalla saa tehtyä paljon. Tärkeintä on aloittaa ajattelemaan varautumisen kannalta ja toimimaan sen vaatimalla tavalla. Tähän tarkoitukseen on kirjoitettu Suomalainen selviytymisopas.

Varautumisen periaate  voidaankin kiteytyttää TAVIS – muistisääntöön.

T iedosta

A nalysoi

V araudu

I nventoi

S elviydy

Tiedostaminen alkaa siitä, että varautumisen tarve tulee selväksi itselle. Joskus se tulee kantapään kautta kun on joutunut vaikeaan tilanteeseen esimerkiksi sähkön-, veden-, tai lämmönjakeluhäiriön kautta. Tiedostamisen apuna voi käyttää myös nettisivuja, kuten keskustelupalstoja. Kattavimman yleiskatsauksen saa kuitenkin Suomalaisesta selviytymisoppaasta.

Analysointi tarkoitttaa sitä, että uhkatekijöiden todennäköisyys arvioidaan. Tähän riittää usein pelkkä terve maalaisjärki, mutta siihen on kehitetty myös apuvälineitä kuten esimerkiksi VTT:n sivuilla.

Varautuminen tapahtuu monella tasolla. Fyysinen ja psyykkinen kunto vaikuttaa selviytymismahdollisuuksiin vakavissa poikkeustilanteissa. Omasta kunnosta ja hyvinvoinnista kannattaa siis pitää huolta. Samoin sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on tärkeää ja poikkeusoloissa todelliset ystävät punnitaan. Varautumiseen kuuluu myös sopivien varusteiden hankkiminen poikkeusoloja ajatellen. Kotivara tulisi olla jokaisessa kodissa, jo viranomaissuositustenkin takia. Myös tiedot ja taidot ovat tärkeitä. Erityisesti sellaiset, jotka ovat suoraan tekemisissä ravinnonhankinnan ja hengissäpysymisen kanssa. Erätaidot ja wanhan ajan taidot ovat myös arvostettuja, sillä poikkeusoloissa kaikki mitä osataan tehdä ilman sähköä on tärkeää.

Inventointi saattaa jäädä helposti unohduksiin, vaikka se on hyvin olennainen osa varautumista. Kotivaran kierto on ylläpidettävä, jotta tuotteet eivät vanhene ja muutu käyttökelvottomiksi. Inventointiin kuuluu myös taitojen ylläpitäminen. Esimerkiksi ensiaputaidot pitää päivittää riittävän usein.

Selviytyminen on todennäköisempää kun edelliset tekijät ovat hallussa. Selviytymistilanteet voivat olla pieniä arkisia vastoinkäymisiä tai sitten suuren luokan katastrofeja. Olennaista on se, että asioita on ajatellut etukäteen ja miettinyt toimintamalleja ja varusteita erilaisiin tilanteisiin. Oma harkinta määrittelee sen, mihin kaikkeen haluaa varautua.

Varautuminen Suomessa

Suomalaiset puhuvat ainakin toistaiseksi enemmän puhekielessä survivalismista kuin varautumisesta. Tämä johtuu luultavasti enemmän sanan alkuperästä kuin tarkan merkityssisällön hakemisesta tälle. Sanan alkuperähän juontaa enganninkieliseen survive tai survival sanaan, joka pitää sisällään alunperin lähinnä hengissäpysymisen. Myöhemmin sanan rinnalle on tullut englanninkielisessäkin kirjallisuudessa muita termejä kuten preparation eli valmistautuminen. Tämäkään ei kata koko survivalismin aihepiiriä, sillä valmistautuminen odottaa jotain johon valmistautua. Yleensä jotain suurta mullistusta, joka muuttaa maailmaa ratkaisevalla tavalla. Kuitenkin varautuminen lienee onnistunein suomenkielinen vastine tälle ajatusmaailmalle.

Varautuminen on suhteellisen neutraali arvolataukseton termi, joka sopii suomalaiseen suuhun paremmin ilman ennakkomielikuvia maastopukuisista patriooteista jotka varustavat bunkkeriaan. Varautuminen lähtee arkisista asioista. Suomalainen selviytymisopas -kirja esittelee mihin kaikkeen voi ja kannattaa varautua omissa arkiympyröissä. Kirja esittelee myös muita vähemmän arkisia riskejä ja skenaarioita sekä antaa vinkkejä kuinka riskejä voi vähentää omalla toiminnallaan.

Varautumisen perusta on siinä, että oppi tiedostamaan ympäristönsä riskit sekä arvioimaan niiden todennäköisyyden. Varautuja ei ole vainoharhainen, joka puolella mörköjä näkevä hörhö, vaan omat henkilökohtaiset mahdollisuutensa ja rajoituksensa tunteva, ympäristönsä riskit tiedostava, itsenäisesti ajatteleva henkilö. Hän on varautunut mahdollisesti pieleen meneviin asioihin sekä ajatuksen että varusteidensa kautta. Lisäksi hän on valmis oppimaan uutta ja on kiinnostunut hyvin erilaisista taidoista mielenkiintonsa mukaan sekä sen mukaan mitä taitoja hän ajattelee tarvitsevansa erilaisissa tilanteissa. Varautuja ei siis automaattisesti odota asioiden menevän aina pieleen tai odota maailmanloppua bunkkerissaan, vaan elää normaalia elämää avoimin silmin, mutta tiedostaen sen, että aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan.

Kysymyksiä

Jos haluatte kysyä mielipiteitäni, tai herättää keskustelua jostain varautumiseen liityvästä aiheesta, niin laittakaa kommentteja tulemaan. Sen jälkeen on helpompi kirjoittaa uusia juttuja toiveiden tai kommenttien perusteella. Vuorovaikutus antaa mahdollisuuden käsitellä asiaa laajemmin toiveet huomioon ottaen.

Varaudu?

Mitä ihmettä sekin tarkoittaa? Pitäisikö varautua sähköisesti plussaksi tai miinukseksi vai mitä? Ei. Varautuminen tarkoittaa laajemmin ajateltua survivalismia tai preppausta. Varautuminen ei tarkoita pelkästään hengissäpysymistä ja siihen liittyviä taitoja, vaan se käsittää koko elämän kirjon arkipäiväisistä tilanteista aina kuvitteellisiin maailmanlopun skenaarioihin.

Miksi ihmeessä pitäisi varautua?

No siksi, että on suorastaan tyhmää jättää varautumatta. Mitä teet jos sähkön, veden tai lämmönjakelu pettää? Tai olet liikkeellä autollasi hieman syrjäisemmillä teillä ja autosi hajoaa. Jos et ole varautunut millään tavalla, sinulle tulee hyvin äkkiä ongelmia eteesi. Näitä ongelmatilanteita, tai oikeastaan riskejä, on maailma pullollaan, mutta silti me porskuttelemme eteenpäin. Kun jotain sattuu, niin ne jotka ovat ajatelleet asioita etukäteen ovat muita paremmassa asemassa. Heillä ei mene aika taivasteluun, vaan he voivat toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Nykyisin elämme varsinkin kaupungeissa siinä harhauskossa, että kaikki toimii aina kuten pitääkin. Kaupassa voi käydä milloin huvittaa ja aina on kaikkea tarjolla. Kuitenkin jo lyhytkin sähkökatkos aiheuttaa mielipahaa ja vaikeuttaa elämää. Entä jos sähköt ovatkin pitemmän aikaa poissa - vaikkapa muutaman päivän? Silloin ongelmat alkavat kasaantua välittömästi.

Tämän blogin aihepiiri liittyy läheisesti kirjaan:

Suomalainen selviytymisopas - suunnittele, ennakoi, varaudu. Kirjoittajina Pasi Karosto ja Sanna Karppinen, julkaisija Docendo. 30.9.2011